MALLATTOO YEROO
Seenaa safartuu yeroo
Yeroo safaruun karaalee durii jireenya dhala namaa qindeessuuf gargaaran keessaa isa tokkodha. Malli jijjiirameera, garuu barbaachisummaan ulaagaalee waloo akkuma duraaniitti hafeera.
Safartuuwwan yeroo jalqabaa
Wabiiwwan jalqabaa uumamaa turan: wal jijjiirraa halkanii fi guyyaa, waqtiilee fi sochii aduu mul’atu. Sana booda sa’aatiin aduu mallattoolee lafaa kana akka dhugoomsan taasiseera. Dubbifamni isaanii garuu ifa, iddoo fi waqtii irratti hundaa’a ture.
Mul’ata sa’aatii makaanikaa
Bara giddu galeessaa irraa eegalee sa'aatiin makaanikaa safartuu yeroo caalaatti sirrii fi aduu irraa walaba taasiseera. Gurmaa'ina magaalotaa, sochii waloo fi waljijjiirraa deeggaran. Sa’aatii wajjin yeroon suuta suutaan odeeffannoo dhuunfaa fi geejjibaa ta’eera.
Barbaacha sirrii ta’uu
Sirrummaa akka qormaata navigeeshinii, saayinsii, telekoomii fi industirii ta’ee mul’ateera. Sa’aatii hojjechuun Siwiizarlaand qorannoo kana irratti kan hirmaate beekumsa teeknikaa qabuu fi barbaachisummaa sirnaan hojjechuuf kennameen ture.
Bara ammayyaa
Har’a wabiiwwan atoomikaa, neetworkiin walsimsiisaa fi sirnoonni dijitaalaa sa’aatii baay’ee guddaa ta’een walbira qabuun akka danda’amu taasisa. Yeroon bilbila ykn kompiitara irratti mul’atu fiixee seenaa kanaati: odeeffannoo salphaa, bu’uuraalee misoomaa baay’ee sirrii ta’aniin oomishame.
Odeeffannoo barbaachisaa
Yeroo beekuun sochii guyyaa guyyaa ta’ee hafa. Akkaataa itti madaalamu hubachuunis gatii odeeffannoo yeroo ifa ta’e, amanamaa fi ibsame walxaxiinsa garmalee malee dinqisiifachuuf gargaara.